Väripisarassa on polteltu ahkerasti kynttilöitä viime aikoina. Päivän hämäryyden voi kääntää iloksi sytyttämällä sen kunniaksi muutaman kynttilän tai lyhdyn. Samalla saa mukavan jouluisen tunnelman kotiin.
Kuvan hopeisen kynttilänjalan olen saanut rippilahjaksi aikanaan. Siihen liittyy muistoja, sillä sen antaja tuikkii nyt kirkkaampana tähtenä tuolla taivahalla. Luulin jo, että kynttilänjalka oli hävinnyt eloni matkalla, mutta viime viikolla äitini löysi sen lapsuudenkodistani. Olipa mukava yllätys! Se pääsi oitis tuomaan valoa pimeyteen.
Kynttilän liekkiä katsoessani minulle tuli mieleen sanat: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." (tarkemmin ottaen sanat ovat Joh.8:12)
Kauniita sanoja! Niin totta!
VastaaPoista