Rappukäytävän seinällä on pieni tauluhylly, jossa näyttely ei ole pitkiin aikoihin vaihtunut :). Muutama vuosi sitten olin innostunut kaikista köyhänhopeisista kynttilänjaloista, kupeista ja kipoista. Hyllyllä on jäljellä vielä muutama muisto niistä.
Mietin tätä blogia, sen tarkoitusta ja ideaa. Kiinostaako ketään lukea mun höpinöitä? En halua avata koko elämääni julkiseksi, siksi olen rajannut aiheeksi sisustushömpät. Kuten jokainen arvata saattaa, sehän on vain niin pieni pintaraapaisu todellisesta elämästä. Entä sitten kun olen kuvannut kaikki kuvaamisen arvoiset nurkat kodissani?
Silloin kun kuulee ystävien vakavista sairauksista tai siitä, miten joku taistelee elämän ja kuoleman rajalla, kaikki muu tuntuu tyhjänpäiväiseltä ja turhalta. Niin turhalta. Silloin miettii, miten itse todella haluaa elää ja toimia. En ole luonteeltani kovin pinnallinen ja siksi mietinkin millaisen käsityksen haluan blogin kautta muille välittää.
(Samaan aikaan kun kirjoitan tätä, Mopomies tulee alakerrasta silmät viattomina loistaen, suklaapatukka kädessä ja kysyy: "Voitaisko me hyvä ihme syödä nää ennenku ne menee vanhaks? Ettei vaan homehdu?" Oli löytänyt mamman kätkön. Kätköllä ei ollut vaaraa homehtua, se oli piilotettu eilen :D )
Antoisaa, iloista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Mietin tätä blogia, sen tarkoitusta ja ideaa. Kiinostaako ketään lukea mun höpinöitä? En halua avata koko elämääni julkiseksi, siksi olen rajannut aiheeksi sisustushömpät. Kuten jokainen arvata saattaa, sehän on vain niin pieni pintaraapaisu todellisesta elämästä. Entä sitten kun olen kuvannut kaikki kuvaamisen arvoiset nurkat kodissani?
Silloin kun kuulee ystävien vakavista sairauksista tai siitä, miten joku taistelee elämän ja kuoleman rajalla, kaikki muu tuntuu tyhjänpäiväiseltä ja turhalta. Niin turhalta. Silloin miettii, miten itse todella haluaa elää ja toimia. En ole luonteeltani kovin pinnallinen ja siksi mietinkin millaisen käsityksen haluan blogin kautta muille välittää.
(Samaan aikaan kun kirjoitan tätä, Mopomies tulee alakerrasta silmät viattomina loistaen, suklaapatukka kädessä ja kysyy: "Voitaisko me hyvä ihme syödä nää ennenku ne menee vanhaks? Ettei vaan homehdu?" Oli löytänyt mamman kätkön. Kätköllä ei ollut vaaraa homehtua, se oli piilotettu eilen :D )
Antoisaa, iloista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Jatka ihmeessä sisustusasetelmien kuvailua, niitä on kiva katsella. Kun kaikki on kuvattu, on sulla varmaan jo muuttunut osa erilaiseksi:) eikä tää kuitenkaan ole sulle mikään henki ja elämä, uskoisin. t. mummonmökin asukas L :)
VastaaPoista